Ilmastonmuutoksen aiheuttamat henkiset reaktiot

Löysin hiljattain erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen vaikeiden tulevaisuuden ilmastovaikutusten viestimisen aiheuttamista tunnetiloista ja käyttäytymismalleista.

RCP 8.5 on runsaasti kasvavien päästöjen ja suurten ilmastonmuutosten kehityskulku https://nca2014.globalchange.gov/report/our-changing-climate/future-climate-change

Tutkimuksessa käsitellään Pariisin sopimuksen reilusti alle 2 celciusasteen tavoitteen epäonnistumisen ja siitä seuraavien katastrofaalisten vaikutusten todennäköisyyttä sekä tilanteesta viestimisen vaikeutta. Tavoitteeseen pääseminen vaatii suuria, välittömiä toimenpiteitä.

Historiallisesti yksittäisten ihmisten ja päättäjien suhtautuminen asiaan on monesti alkanut niin että kielletään ilmastonmuutoksen fysikaalinen todellisuus tai toiminta sen hillitsemiseksi. Syitä tähän voi jokainen arvailla, mutta monesti skeptisyyden taustalla ovat poliittiset ja taloudelliset vaikuttimet.

Suoranaista mitattujen tosiasioiden kieltämistä näyttää seuraavan epämukava (mukautumaton) vaihe jossa vähennetään tunteellista kuormitusta vähättelemällä asian vakavuutta, ”ei vaikuta minuun” — ”ihmiskunta on näitä ratkaissut ennenkin”.

Myös regressiivistä uskomista esiintyy tässä vaiheessa, ”teknologia tai supersankari pelastaa kyllä meidät”. Asiaa etäännytetään tulevaisuuteen tai vaikkapa arktiksen jääkarhuihin. Etäännyttäminen voi tarkoittaa runsaasti ilmastoa kuormittavan toiminnan perustelemista pienellä elämäntapamuutoksella tai ihan suoranaista hedonismiin heittäytymistä.

Ikävän henkisen tilanteen voi yrittää purkaa myös blame-shiftingia harrastamalla eli syyttelemällä suuryrityksiä, kiinalaisia, haukkumalla Greta Thunbergia tai runsaasti lentäviä ilmastotutkijoita.

Voi olla välinpitämätön, koska ”jos en ajattele ilmastonmuutosta niin minulle ei tule huono olo”. Toisaalta voi myös liittyä yli-optimistiseen “pysäytämme ilmastonmuutoksen” -retoriikkaan joka ei ole fysikaalisesti mahdollista ihmisen eliniän mittakaavassa.

1.5 celciusasteen tavoite otettiin Pariisin ilmastosopimukseen pienten saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden valtioiden toivomuksena. Näyttää vahvasti siltä että tätä tavoitetta ei voida enää saavuttaa fysikaalisessa todellisuudessa. Alle tai hiukan yli kahden asteen saavuttaminen sen sijaan on vielä teknisesti mahdollista.

Henkisten vaiheiden läpikäynnin päätteeksi osa yhteiskunnan ihmisistä menee sellaiseen mukautuneeseen tilaan joka hyväksyy ilmastotieteen tosiasiat, niiden yhteiskunnallisen merkityksen ja tästä seuraavat negatiiviset tunteet. Tästäkin tilasta voi yksittäinen ihminen mennä takaisin edellisiin tunnemaailmoihin, ainakin osa-aikaisesti.

Tutkimusten mukaan vain pieni osa ihmisistä vastustaa ilmastotieteen tosiasioita mutta suurin osa on mukautumattomassa tilassa. Suomi on sikäli kiinnostava esimerkki että suurin osa ihmisistä näyttää olevan siirtymässä tutkimuksessa kuvattuun mukautuneeseen tilaan.

Aarne Granlund suorittaa maisteritutkintoa arktisesta ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta Nordin yliopistossa Bodøssa ja Islannin yliopistossa Reykjavikissa. Opintojen ohella Aarne toimii harjoittelijana Sitran hiilineutraali kiertotalous -teemassa.

--

--

Climate mitigation expert. Sufficiency is my lifestyle. Fly fishing, skiing, nature.

Get the Medium app

A button that says 'Download on the App Store', and if clicked it will lead you to the iOS App store
A button that says 'Get it on, Google Play', and if clicked it will lead you to the Google Play store
Aarne Granlund

Climate mitigation expert. Sufficiency is my lifestyle. Fly fishing, skiing, nature.